C8  ALASLEIKATTU                                                                        7.7.2023        

 

 

 

a) Kannosta puhkeava verso

 

Tätä ilmaisua profeetta Jesaja käytti, kun hän ennusti Jeesuksen syntymisen ihmiseksi:

 

Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi ja vesa versoo hänen juuristansa (JES 11:1; PR 38).

Hän kasvoi Herran edessä kuin vesa, kuin juurivesa kui-vasta maasta. Ei ollut Hänellä komeutta eikä kauneutta. (JES 53:2)

 

Jeesus syntyi Iisain (Daavidin isän) sukuun. Kanto kuvaa hyvin sitä alennustilaa, joka Daavidin valtakunnan mah-tavuudesta oli jäljellä Jeesuksen syntyessä. Eikä vain Iisain suku Juudan jälkeläisinä vaan koko Israel oli fyy-sisesti ja hengellisesti alasleikattu. Luvattua perintömaata hallitsivat VT:n ja UT:n välisenä aikana vuoron perään persialaiset (vuoteen 333 eKr), hellenistit (333-323), egyptiläiset (323-198), syyrialaiset (198-164) ja rooma-laiset (vuodesta 63 eKr). Israelin kansa hengellisine joh-tajineen oli kääntänyt selkänsä Jumalalle ja joutunut alistetuksi ja hajaantunut monien kansojen sekaan. Juma-lan Poikaakin he pitivät mitättömänä juurivesana, jopa jumalanpilkkaajana, ja hylkäsivät lopulta ristille (MATT 26: 65-66).

 

Kuten hyvin tiedämme on hengellisesti kuivunut Israel, jäljelle jäänyttä kantoa lukuunottamatta, leikattu lähes maan tasalle useammankin kerran historiansa aikana. (Olen tutkinut Israelin menneisyyttä sivulla Kohti keskiyön pimeyttä.) Jos tuo on totta Herran oman kansan kohdalla, kuinka vakavasti profeetta Aamoksen ennustuksen tulisi-kaan ohjata muiden kansojen vaellusta:

 

Katso, Herran silmät ovat syntistä valtakuntaa vastaan, ja Minä hävitän sen maan pinnalta. En Minä kuitenkaan kokonaan hävitä Jaakobin heimoa. (AAM 9:8)

 

Vielä tänäänkin on peite heidän sydämensä päällä Moosesta luettaessa, mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran puoleen, peite otetaan pois (2 KOR 3:15-16).

 

Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: Jumalan an-karuutta langenneita kohtaan ja Hänen hyvyyttään sinua kohtaan, jos pysyt Hänen hyvyydessään. Muuten sinutkin hakataan pois. (ROOM 11:22)

 

Tuosta roomalaismiehityksen alaisesta lähes kuolleesta kannosta puhkesi siis 400 vuoden hiljaisuuden jälkeen tuore virpi. Sen juurissa oli kätkettynä Jumalan lupaus Versosta, Messiaasta (JER 23:5). Vaikka maallistunut ja vääriä odotuksia Jeesukseen asettanut juutalaisuus hyl-käsi Messiaansa, virtasi juurivesasta uusi elämä kahdelle-toista silmulle. Näistä ensimmäisistä opetuslapsista lähti kasvamaan hedelmällinen Kristuksen seurakunta. Lä-hettämällä oman Poikansa Jumala teki mahdolliseksi ihmi-sen sisäisen paranemisen ja muuttumisen, missä Moo-seksen laki ihmisen langenneen lihan vuoksi oli epäon-nistunut (ROOM 8:3-4). Näin Jumala osoitti voimansa ja kirkkautensa:

kuivasta maasta Hän nosti esille ulkonaisesti vähäisen juurivesan siunaukseksi koko ihmiskunnalle.  

 

Muistutus täysin uuden ajan alkamisesta Jeesuksessa an-nettiin myös Baabelin pakkosiirtolaisuudesta palanneelle Israelin jäännökselle. Kolme viimeistä VT:n profeettaa kertoivat siunauksesta, joka vähäiseltä näyttävän Verson kautta oli tulossa maailmaan:

 

Viiniköynnös, viikunapuu ja öljypuu eivät ole kantaneet hedelmää. Mutta tästä päivästä lähtien Minä annan siunauksen. (HAGG 2:19)

Katso, Minä annan tulla palvelijani Verson. Iloitse suu-resti, tytär Siion, huuda riemusta, tytär Jerusalem. Katso kuninkaasi tulee sinun luoksesi! Hän on vanhurskas; Hän pelastaa; Hän on nöyrä, Hän ratsastaa aasilla, aasin-tamman varsalla. (SAK 3:8; 9:9)

Teille, jotka pelkäätte Minun nimeäni, koittaa vanhurs-kauden aurinko ja parantuminen sen siipien suojassa. Katso, Minä lähetän teille profeetta Elian, ennen kuin tulee Herran päivä, se suuri ja pelottava. (MAL 3:20,23)

 

 

 

 

b) Maahan asti karsiminen  

 

Puutarhurin keväthommiin kuuluu kuivuneiden oksien kar-siminen. Äärimmäisenä elvyttämiskeinona kokonaan kuol-leelta vaikuttavalle puulle ja pensaalle voidaan tehdä alasleikkaaminen. Juudan kuningas Manasse kävi elä-mässään läpi tällaisen radikaalin toimenpiteen (2 AIK 33: 1-11).

 

Oliko nuori ikä syynä kielteisille vaikutteille vai mikä, mutta kuninkuutensa alusta alkaen Manassen suhde Is-raelin Jumalaan suuntautui vikaraiteille. Hän poikkesi täysin jumalaapelkääväisen isänsä Hiskian jalanjäljistä. Manassesta kasvoi aktiivinen epäjumalanpalvelun edistä-jä, minkä kauhistuksen hän ulotti Jerusalemin temppeliin asti. Herran temppelin julkea häpäiseminen, oman lapsen uhraaminen, okkultismin harjoittaminen, väkivaltainen hallitsemistapa sekä kansan eksyttäminen pois Herran käskyistä vihoittivat Jumalan mielen (2 KUN 21:3-16; 23: 26).

 

Hän teki paljon sellaista, mikä on pahaa Herran sil-missä, ja vihastutti Hänet. Manasse eksytti Juudan ja Jerusalemin asukkaat, niin että he tekivät pahaa enem-män kuin ne kansat, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä. (2 AIK 33:6,9).

Ja Herra puhui Manasselle ja hänen kansalleen, mutta he eivät kuunnelleet (2 AIK 33:10).

 

Jumalan valinnan ja iankaikkisen suunnitelman kannalta Manasse oli saattanut Juudan suvun hedelmättömään tilaan, ympäröivien pakanaheimojen kaltaiseksi. Siitä oli tullut kuin kuiva viikunapuu (HOOS 9:10; MATT 21:19), villiintynyt viiniköynnös (JER 2:21; JES 5:3-4) tai voi-makasta leikkausta vaativa öljypuu (JER 11:16-17; ROOM 11:17). Puutarhurilla oli jäljellä enää vain yksi vaihto-ehto: taittaa Manasse valtakuntineen maahan asti ja odot-taa, vieläkö juuresta lähtisi kasvamaan uusi verso.

 

Raamattu kertoo, että rajussa karsimisessa Jumala käytti työvälineenään mm. Assyrian sotavoimia:

Silloin Herra toi Assyrian kuninkaan sotapäälliköt heidän kimppuunsa. He ottivat Manassen kiinni, panivat hänelle nenärenkaan ja veivät hänet pronssikahleisiin kytketty-nä Babyloniin. (2 AIK 33:11)

 

Tämä tilanne kertoo äärimmäisen vakavasti Jumalan pyhyydestä: Hän ei salli loputtomasti nimensä häpäise-mistä ja sanansa halveksimista. Kun Hänen vihansa syttyy kansan tai yksilön hillittömän jumalattomuuden seurauk-sena, näyttää se usein ensin johtavan alasleikkaamiseen. Lopullisen juurineen poistamisen sijaan Jumala kuitenkin jätti kansastaan Israelista jäljelle jäännöksen. Samalla tavalla kävi Manassen elämän alasajossa: se ei tuhoutu-nut peruuttamattomasti, vaan

pitkämielisessä armossaan Jumala salli "kannon" ja "juurien" säilyvän.

 

Se, että puun kanto käskettiin jättää maahan juu-rineen, merkitsee, että sinun valtakuntasi säilytetään sinua varten, ja sinä saat sen, niin pian kuin olet oppinut tietämään, että valta on taivaan. (DAN 4:23)

 

Alasleikkaus merkitsi kuningas Manasselle suurta kärsi-myksen koetusta. Mutta samalla kun kuninkaallinen loisto vaihtui vankeudeksi, katkaistiin myös mahdollisuus syntielämän harjoittamiseen. Ehkä pienenä toivonsätee-nä tuon Babylonin kurituksen aikana saattoi Manassen mieleen tunkeutua nuoruuden muistot ja kertomukset Hiskia-isän kokemasta Jumalan ihmeellisestä hyvyydestä (2 KUN 18:3-8; 19:1-20; 20:1-11; 2 AIK 32:20-30). Tuh-latun elämänsä "kalkkiviivoilla" katkeran ahdingon tai-vuttamana Manasse viimein käsitti, mikä oli ainoa vaih-toehto tilanteesta selviämiseksi:

 

Mutta ahdingossa ollessaan Manasse etsi Herran, Juma-lansa, mielisuosiota ja nöyrtyi syvästi isiensä Jumalan edessä. Ja kun hän rukoili Jumalaa, Jumala kuuli hänen rukouksensa ja anomisensa ja toi hänet jälleen kunin-kaaksi Jerusalemiin. Silloin hän ymmärsi, että Herra on Jumala.

 

Hän poisti Herran temppelistä vieraat jumalat ja kuva-patsaan sekä kaikki alttarit, jotka hän oli rakennuttanut Herran temppelin vuorelle ja Jerusalemiin, ja heitätti ne kaupungin ulkopuolelle. Sitten hän kunnosti Herran alttarin, uhrasi sillä yhteys- ja kiitosuhreja ja kehotti Juudaa palvelemaan Herraa, Israelin Jumalaa. (2 AIK 33: 12-16)

 

Vasta täydellisessä avuttomuuden tilassa jumalaton ja lähes kovettunut sydän pehmeni etsimään Jumalan tah-toa. Manasse sai vielä armonajan ymmärtää rikkomus-tensa suuruus, katua niitä syvästi ja parannusta tehden irtisanoutua entisestä elämästään.

Jumala kuuli hänen hätähuutonsa ja armahti häntä!

Mikä lohdutus tästä vuotaakaan kaikille meille, jotka oman elämämme "konkurssipesän" raunioilla itkemme menneisyyttämme ja murehdime tulevaisuuttamme! Pi-meyden valtakunnan suunnitelma tulevaisuutemme tu-hoamiseksi ei edusta viimeistä totuutta: vielä tänään Iisain kannosta puhjennut Juuriverso on kykenevä meissäkin kantamaan uutta elämää. Annammeko Hä-nelle tilaa sydämessämme?      

 

 

 

 

c) Synnintunnon herättäminen

 

Minun Isäni on Viinitarhuri. Jokaisen oksan Minussa, joka ei kanna hedelmää, Hän karsii (JOH 15:2).

"Jo kolmena vuotena Minä olen käynyt etsimässä hedelmiä tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Hakkaa se pois! " Mutta viinitarhan hoitaja vastasi: "Herra anna sen olla vielä tämä vuosi. Sillä välin minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä. Ehkäpä se ensi vuonna tekee he-delmää. Jos ei, niin käske sitten hakata se pois." (LUUK 13:6-9)

 

Taivaallinen Puutarhuri karsii elämästämme jatkuvasti pois kuivia ja hedelmättömiä oksia: lihan tekoja ja vieraita ikeitä. Sanansa ja Henkensä kautta Hän muokkaa sydämemme maaperää (ajatusmaailmaamme, tahtoam-me, motiivejamme jne.), jotta terve synnintunto ja ju-malanpelko juurtuisivat siihen. Silloin vaelluksestamme tulee hengellistä hedelmää Hänen kunniakseen kantava. 

 

Ellei mikään muu auta, Jumala sallii kurittavien olosuh-teiden, suoranaisten myrskytuulten, katkovan pois uppi-niskaisesta kansasta tai kovakorvaisesta yksilöstä kuollei-ta lehviä. Saadakseen tahtonsa kuulumaan ja hyvän suunnitelmansa versomaan ylpeässä ihmisessä Jumala joutuu joskus pysäyttämään hänet tavalla, jota olemme edellä kutsuneet elämän alasleikkaamiseksi (JES 10: 33). Raamattu kertoo useita esimerkkejä, kuinka Jumala käyttää vaikeita olosuhteita synnintunnon ja katumuksen aikaansaamiseksi:

 

Näin tapahtui Simsonille, joka ei välittänyt elää kut-sumuksensa arvon mukaisesti. Silmät puhkottuna ja vankilan vaskikahleisiin sidottuna hänen olemuksestaan oli lopulta jäljellä enää murjottu kanto. Yllättäen tuosta nollapisteestä alkoi kuitenkin tunkea uuden voiman ver-so Jumalan uskollisuuden ansiosta. (Simsonin elämästä enemmän sivulla C6.)

 

Alasleikkaaminen tapahtui myös tuhlaajapojalle, joka perintönsä paheellisessa elämässä tuhlattuaan ajautui kurjiin oloihin. Vasta henkilökohtainen hätätila nosti hänen mieleensä muiston isän rakkaudesta. Tästä juuresta heräsi uuden aloittamisen verso: synnintunto, joka käänsi tuhlaajapojan parannuksen tielle etsimään isän anteeksi-antamusta.

 

  Vihan vallassa uskovia vainonnut Saulus tarsolaisen koki maahan asti leikkaamisen konkreettisesti Damaskon tiellä. Näkökykynsä ja ruokahalunsa kadottaneena hän tajusi taistelleensa itse Jeesusta vastaan. Kääntyminen rukouksessa Jumalan puoleen, uudestisyntyminen Hen-gestä ja entisen elämän hylkääminen muuttivat täydel-lisesti hänen tulevaisuutensa suunnan.

 

  Lopun aikaan ajoittuva Jaakobin ahdistus tulee kääntä-mään myös Jumalan kansan jäännöksen Messiaansa tykö. Vielä kerran se tulee katuen etsimään anteeksian-tamusta Jeesuksen lunastustyöstä ja palaamaan itkien Jumalansa yhteyteen (SAK 12:10; JES 11:10-12; MATT 23:38-39). Jos Israel joutuu seulotuksi, kuinka Jumalaa pakeneva Suomi voisi välttyä herättelevältä koetukselta.  

 

Rakas lukijani, koetko Jumalan vetävän Sinua lähelleen tuhlattujen vuosien jälkeen? Oletko läpikäynyt elämäsi perusteita rankasti ravistaneen riisumisen? Kuten edellä esimerkein olen kuvannut, Jumalan armo on voimallinen kasvattamaan Sinussa esille uuden uskon silmun.

 

Tiedätkö, että kaipuusi Isän syliin on pohjimmaltaan Hä-nen kaipaustaan saada sinut takaisin itselleen. Hän on sen ihmiseen asettanut! Tunnetko, että alasleikatun elä-mäsi kannon alla juuristossa on vielä jäljellä jotakin Hänen sinne istuttamaa - jotakin sinne aikoinaan kyl-vettyä, jonka vaikutus ei ole kokonaan kuollut. Se voi olla lapsena sydämeesi kätketty sanan siemen, nuorena saa-masi ymmärrys Jumalan tahdosta, läheisesi puolestasi uhraama esirukous tai muistosi Jumalan läheisyydestä ja huolenpidosta. Se voi olla myös ympäröivän luonnon ih-meellisyys ja maailmankaikkeuden järjestys, joka todis-taa Sinulle Jumalan viisaudesta ja valtasuuruudesta?

 

Kaikkien näiden kautta Jumala nyt kutsuu Sinua uudis-tamaan liiton kanssaan. Raamatussa on tilanteeseesi hy-vin osuva rohkaisu:    

 

Onhan puullakin toivo: vaikka se kaadetaan maahan, se kasvaa uudelleen, eikä siltä vesaa puutu (JOB 14:7). 

 

"Iisain kannosta puhjennut verso" puhuu uuden alun mahdollisuudesta. Juuri sen vuoksi, että Jeesus itse kävi läpi alasleikkaamisen, voi uusi elämä versoa meissä. Hänet ruhjottiin ja leikattiin pois syyttömänä, meidän syn-tiemme tähden:

Sillä Hänet leikattiin pois elävien maasta, minun kan-sani rikkomusten tähden rangaistus kohtasi Häntä. Häntä haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden, runnel-tiin meidän pahojen tekojemme tähden. Herra pani Hänen päällensä kaikki meidän syntivelkamme. (JES 53:5-6, 8)

 

Kuningas Manassen "nöyrtyminen syvästi Jumalan edes-sä" kertoo oikeasta katumuksesta. Sydämen usko Jeesuk-seen, ehdoton antautuminen Hänelle ja päätös hylätä entinen syntielämä on Jumalan tahdon mukainen tie he-ränneen synnitunnon käsittelemiseksi kestävällä tavalla.

 

Jeesuksen - tuon Herran edessä kasvaneen juurivesan - lunastusveressä on anteeksiantamus, pysyvä omantunnon rauha ja uusi elämä meille alasleikatuille ja synnin pettämiksi joutuneille.

 

Kuitenkin Minä muistan liittoni, jonka tein kanssasi nuoruutesi päivinä, ja Minä pidän sen voimassa ikuisena liittona. Minä itse pidän kanssasi tekemäni liiton voimassa, ja sinä tulet tietämään, että Minä olen Herra. Kun Minä annan sinulle anteeksi kaiken, mitä olet tehnyt, sinä muistat ja häpeät, etkä voi avata suutasi häpeäsi tähden, sanoo Herra. (HES 16:60-63)

 

Mutta missä synti on tullut suureksi, siellä on armo tullut ylenpalttiseksi (ROOM 5:20).