D18 PIENI PULLOLLINEN ÖLJYÄ 28.1.2022
Voi kuinka täynnä hengellistä opetusta on tuo seitsemän jakeen mittainen katkelma israelilaisen lesken elämästä kohdassa 2 KUN 4:1-7. Erilai-sille lukijoille se puhuu toki eri tavoin. Tämän kirjoittaja löytää siitä valtavan rohkaisun viimeis-ten aikojen paikallisseurakunnalle.
Pientä perheyhteisöä oli kohdannut koetus ja suru, kun sen isä ja elättäjä oli kuollut. Ahdinkoa lisäsi perheen suuri velkataakka, jonka hoitami-seksi ainoa ratkaisu olisi perheen poikien siirty-minen velkojan omaisuudeksi. Yhteisön hajoami-nen näytti siis varmalta. Leskiäidin oli varmasti vaikea käsittää tätä Jumalan sallimaa menetystä, sillä edesmennyt puoliso oli hurskas, Herraa pel-käävä mies ja Elisan profeettakoulun oppilas. Niinpä äiti suorastaan huutaen kertoi tuskansa profeetta Elisalle (2 KUN 4:1).
Kieltämättä suuri hätä hengellisen köyhyyden muodossa on kohdannut myös useita ennen niin virkeitä paikallisseurakuntia. Näyttää siltä, että edellisen sukupolven poistumisen myötä uusien uskovien syntyminen Jumalan perheeseen on ty-rehtynyt. Herätyksen ilmapiiri ja armolahjapalve-lun todellisuus on kadonnut monien perinteisten yhteisöjen keskeltä. Nyt niiden tulevaisuus näyt-tää epävarmalta. Syksyllä 2021 päätettiin esimer-kiksi 90-vuotiaan Tornion vapaaseurakunnan alas-ajosta vastuunkantajien loppuessa.
Mutta silti lähes hiipuvissa seurakunnissa on vielä jäljellä jokunen tulenkantaja, jonka toivo kevät-sateesta ei ole sammunut (JAAK 5:7-8). He ovat jaksaneet vuodattaa hartaita rukouksia Jeesuk-sen valtaistuimen eteen niin kuin kertomuksem-me leskiäiti tuskaisen huutonsa Elisan korviin.
Elisa sanoi hänelle: "Mitä minä voin tehdä sinun hyväksesi? Sano minulle, mitä sinulla on talossasi." Nainen vastasi: "Palvelijattarellasi ei ole talossaan muuta kuin pieni pullollinen öljyä." (2 KUN 4:2)
Emme tiedä varmuudella, mikä oli Jumalan tar-koitusperä, kun Hän salli yllättävän koetuksen saapua profeetanoppilaansa kotiin. Tiedämme kuitenkin, että niin yksilöihmisen kuin seurakun-nankin ahdingolla on usein uskon kalliin lahjan puhdistamistehtävä: riisuessaan pois inhimilliset ja ulkonaiset selviämismahdollisuudet se pakottaa luottamaan yksin Jumalan armoon ja uskollisuu-teen. Sellaisessa tilanteessa Elisa oli - ja Jeesus on - erityisen halukas vastaamaan hädänalaisen pyyntöihin. Nöyrtyminen uskonvaraiseen riippu-vuuteen Herrasta avaa oven uudistumiseen.
Yllättäen Elisa ei kiinnittänyt päähuomiota leskiäi-din perheen vakaviin puutteisiin, vaan tarttui sii-hen, mitä Jumalan lahjoista talossa vielä oli jäl-jellä. Sieltä löytyi vain "pieni pullollinen öljyä". Osallisuus Hengen lahjasta muodostaa "pullolli-sen" siemenöljyä, joka löytyy jokaisen Jeesuk-seen uskovan sisimmästä. Se riittää, kun se an-netaan uskossa Hänen käyttöönsä, Hänen osoit-tamallaan tavalla.
Silloin Elisa sanoi: "Mene pyytämään itsellesi kylästä astioita, tyhjiä astioita, kaikilta naapureiltasi. Älä tyydy vähän. Mene sitten sisään poikiesi kanssa ja sulje ovi jälkeesi. Kaada öljyä kaikkiin astioihin, ja aina kun astia tulee täyteen, siirrä se syrjään." (2 KUN 4:3-4)
Juhlan viimeisenä päivänä Jeesus nousi seisomaan ja huusi: "Joka uskoo Minuun, niin kuin Raamatussa sano-taan, hänen sisimmästään juoksevat elävän veden virrat." Tämän Hän sanoi Hengestä, jonka Häneen us-kovat tulisivat saamaan. (JOH 7:38-39)
Jeesuksen elämä kristityssä on lähde, joka säilyy seurakunnan hengellisen köyhyyden ja ulkonaisen ahdistuksen aikana. Se on kuin elävän veden aarre saviastiassa, jonka Jumala on varannut ja-noisten juottamiseen. Tyhjiä astioita, jotka kai-paavat evankeliumia Jeesuksesta tulee löytymään seurakunnan ympäriltä yhä enemmän lopun ajan synnytystuskien voimistuessa. Jumala sallii kan-sojen keskelle terveydellisiä, poliittisia, taloudel-lisia ja luontoa koskevia ravistuksia, jotta me tyh-jentyisimme omasta viisaudestamme ja luulos-tamme selvitä ongelmistamme ilman Jumalaa. Näin Hän irrottelee meitä epäjumalistamme, jotta ymmärtäisimme kääntyä synneistämme Hänen tykönsä (MARK 13:7-8; JER 29:17,19; JES 55:1, 6-7; PS 40:13-14).
Ahdistusten keskellä Jumalan tyhjentämiä astioita varten on Kristuksen seurakunnalle uskottu "pul-lollinen öljyä".
Haluan rohkaista Sinua erämaakoetuksessa kil-voittelevan paikallisseurakunnan uskollinen tuki-pilari. Tuo omissa silmissäsi ehkä vähäinen po-tentiaali, jonka Jumala on Sinuun tallettanut, riittää tarvitseville. Jumalan siunaamana siitä tu-lee pulppuava lähde, kun on Hänen aikansa. Älä siis anna lähteesi samentua!
Kun astiat olivat täynnä, nainen sanoi pojalleen: "Tuo minulle vielä astia." Mutta tämä vastasi: "Astioita ei enää ole." Silloin öljy tyrehtyi. (2 KUN 4:6)
Minä vuodatan vedet janoisen päälle ja virrat kuivan maan päälle. Kuulkaa kaikki janoiset! Tulkaa veden ääreen! (JES 44:3; 55:1) "Jos jonkun on jano, tulkoon Minun Minun luokseni ja juokoon." (JOH 7:37)
Leskivaimo luotti Elisan sanaan. Hän ei piilottanut öljyannostaan. Hän ei lannistunut perheensä suu-rista puutteista, vaan päätti toimia uskossa sen vähän varassa, mitä Jumala oli hänelle antanut. Ahdingon keskellä elänyt perhe sai öljyn jakami-sen myötä suuren siunauksen, kun köyhyys ja velkaisuuden häpeä poistuivat pysyvästi (2 KUN 4:7). Jumala on uskollinen! (Vrt. 1 KUN 17:15-16)
Pullon öljy on Jeesuksen Sinuun ja minuun aset-taman ehtymättömän Hengen elämän vertausku-va. Säilyttäkäämme se loppuun saakka puhtaassa astiassa, sillä lähteen lailla se tulee kumpuamaan kauttamme iankaikkisen elämän vettä viimeisessä suuressa herätyksessä (JOH 4:13-14).
Niin ihmiset lähtivät kaupungista ja tulivat Jeesuksen luo (JOH 4:40).
Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennen kuin tulee Herran päivä, suuri ja loistava. Ja on ta-pahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä pelastuu (APT 2:20-21).
1970-luvun lopulla, kun tämän kirjoittaja työs-kenteli Kannuksen kunnan palveluksessa, elettiin 40 km:n päässä sijaitsevassa Kokkolan baptis-tiseurakunnassa hengellisen virvoituksen aikaa. Tyhjiä astioita täytettiin ylitsevuotavasti. Niiden vierailujeni aikana, jotka lauantai-iltaisin tein seu-rakunnan nuorisotilaisuuksiin, sain kuulla, kuinka herätys oli saanut alkunsa.
Alussa ei ollut muuta kuin "pieni pullollinen öljyä".
Kokkolan ruotsinkielisten baptistien iäkkäät sisa-ret olivat olleet viimeisiä seurakuntansa aktiiveja. Moni oli uskonut heidän kuuluvan kuolevaan yh-teisöön. Seurakunnan muun toiminnan hiljalleen hiipuessa he olivat silti jatkaneet kokoontumista säännöllisesti rukoilemaan. Erään kerran yksi si-sarista oli avannut "öljypullonsa" ja lausunut toi-sille Hengen innoittamana rohkeat tiedon sanat: "Meidän tulisi palkata nuorisotyöntekijä seurakun-taamme!"
Pitkään ilman työntekijää ja vähäisillä taloudelli-silla resursseilla toimineelle harvalukuiselle jou-kolle tuo askel oli täysin uskonvarainen. Se otettiin luottamuksessa siihen, että Suuri Työn-antaja pitää huolen työstään. Vuonna 1976 nuo-risoevankelistaksi kutsuttiin vuosikymmenen alus-sa voimallisen pelastumisen kokenut Olavi Eskola. Hän olikin Jumalan tehtävään valitsema mies, joka sai olla todistamassa "öljypullon ihmettä" kotikaupunkinsa nuorison keskellä. Hän ryhtyi organisoimaan "tyhjien astioiden" kokoamista. Kymmenittäin evankeliumilla janoansa tyydyttä-neitä nuoria kastettiin Jeesukseen, suuri nuori-sokuoro perustettiin ja sammumassa ollut seu-rakunta heräsi virkeään toimintaan. Lyhyessä ajassa yhteisön jäsenmäärä kymmenkertaistui.
Virvoituksen sade oli saapunut maahamme. Sa-moihin aikoihin puhkesi nuorisoherätyksiä myös muualle, mm. Poriin, Nokialle, Kotkaan ja Mikke-liin. Vuosina 1977-81 herätys sai uuden vaihteen, kun se Niilo Yli-Vainion välityksellä levisi laajasti lähes kaikkialle Suomeen.
Jumalan armollisissa käsissä jo edesmenneen uskonsisaren "pieni pullollinen öljyä" on saanut enentyä ihmeellisesti Kokkolan seudulla. Siitä on riittänyt jaettavaa Jeesusta kaipaaviin, tyhjiin ihmissydämiin tämän sivun kirjoittamispäivään saakka.
Elisa sanoi: "Mene sisään poikiesi kanssa ja sulje ovi jälkeesi". Nainen meni poikiensa kanssa sisään ja sulki oven jälkeensä. Pojat toivat hänelle astioita, ja hän kaatoi niihin öljyä. (2 KUN 4:4-5)
Kaksi kertaa mainittiin tuo huoneiston "oven sul-keminen". Öljyn jakaminen kesti vain niin kauan kuin kylästä koottuja tyhjiä astioita löytyi talosta. "Oven sulkeminen" rajasi Jumalan siunauksen tiettyyn aikaan ja paikkaan: kylästä myöhemmin mahdollisesti löytyviä astioita se ei enää koske-nut.
Viimeisen herätyksen kevätsateen siunaus on samanlainen. Se lankeaa tyhjien, Jumalaa janoa-vien ja Häntä avuksi huutavien ihmisten ylle voimakkaana, mutta lyhytaikaisena. Sitten pelas-tuksen portti suljetaan pysyvästi kuten Nooan arkin ovi hänen perheensä mentyä sisälle (1 MOOS 7:13-16). Siinä vaiheessa, kun kuuluu huuto sulhasen (Jeesuksen) saapumisesta, ym-märtäväiset morsiusneidot eivät enää kykene jakamaan lamppuöljyä sammuvien lamppujen omistajille (MATT 25:6-10).
Ne jotka olivat valmiit, menivät Hänen kanssaan häi-hin, ja ovi suljettiin (MATT 25:10).
Nyt on tyhjien astioiden tavoittamisen ja lamp-pujen kuntoon laittamisen aika!