D10  PUHKAISEEKO KORONAKRIISI TALOUSKUPLAN?

          KOLME ASKELTA UUTEEN TALOUSJÄRJESTELMÄÄN

Raha on varhainen kaupankäynnin ja palkanmaksun väline (1 MOOS 23: 16; 5 MOOS 2:6; 24:15). Sen merkitys on säilynyt, vaikka käsittely on muuttunut näkymättömiksi tilisiirroiksi. Kaikessa rahatalouden hoitami-sessa pätee edelleen Sananlaskujen kirjoittajan näkemys: ”Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä?” (SNL 17:16) 

Viisaaseen suhtautumiseen vaihdon välineeseen löydämme Raamatus-tamme runsaasti neuvoja. Otsikkomme kannalta keskeisiä ovat mm. seuraavat periaatteet:

1. Rahanhimo on kaiken pahan juuri (1 TIM 6:10). Joka rakastaa rahaa, ei saa rahasta kyllikseen, eikä voittoa se, joka rakastaa rikkautta (SAARN 5:9).

2. Helposti saatu omaisuus hupenee, mutta joka vähin erin ko-koaa, saa sen karttumaan (SNL 13:11). Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne (ROOM 13:8).

3. Joosef sanoi: ”Koko maahan tulee seitsemän yltäkylläisyyden vuotta. Niitä seuraa kuitenkin seitsemän nälkävuotta. Varastoita-koon hyvinä vuosina talteen viidesosa maan sadosta ruokaviljana säilytettäväksi. Silloin maassa on ruokaa nälkävuosien varalle eikä maa joudu perikatoon nälänhädän vuoksi.” (1 MOOS 41:29-30,34-36)

Koronakriisi on mitä ilmeisimmin räjäyttämässä esiin globaalin velka-pommin, joka on syntynyt piittaamattomuudesta näitä taloudenhoidon suuria ohjeita kohtaan. Koko maailman (valtioiden, yritysten, pankkien, yhteisöjen ja yksityisten kuluttajien) velka saavuttaa 2020-luvun alku-vuosina hirmuisen 250 000 miljardia euron tason. Esimerkiksi suurimman velallisen, talousveturi USA:n valtionvelka on nelinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana ollen tällä hetkellä 24 000 mrd € (kaavio sivun lopussa). Ennen koronaviruspandemiaa hallituksen ottama bruttovelka kasvoi noin 1000 mrd euron vuosivauhdilla ja ylitti jo vuonna 2011 valtion BKT-arvon. Ensimmäisen pandemiavuoden aikana (maaliskuu-hun 2021 mennessä) liittovaltion hallinto auttoi yrityksiä ja perheitä 4500 miljardilla eurolla selviämään taudin aiheuttamista talousvaikeuksista. Tällä hetkellä tilanne on se, että yli puolet USA:n uusista veloista kuluu yksistään korkojen maksamiseen. Vastaavalla tavalla taloutensa raken-teen on jättänyt täysin korjaamatta mm. Italia, jonka velkaprosentti BKT-kokonaistuotannon arvosta ennen koronataantumaa oli noin 135% ja julkinen velka noin 2400 mrd euroa. Tällaisia lainataakkoja ei tieten-kään ole mahdollista mitenkään selvittää ilman talousjärjestelmän muutosta (velkojen anteeksiantoa). ¹⁾

Puhkeamisvuonna 2020 covid-pandemia kasvatti maailman velkakerty-mää likimain 20 000 miljardia euroa. (Vrt. Suomen valtion budjetin me-not samana vuonna noin 60 mrd €.) Maailmamme on toki ollut huk-kumassa velkoihin jo ennen koronaviruksen tarttumista ihmiseen, mutta pandemia näyttää paljastaneen lopullisesti talousjärjestelmämme hau-rauden. Ekonomistien suuremmin vastustamatta kehittymään päässyttä talouskuplaa kuvaa hyvin se, että 1000 € taloudellisen tuotoksen saavuttaminen edellyttää keskimäärin yli 3000 € lainan ottamista. Yli varojen elämiseen tarvitaan kaksi osapuolta: helpon rahan jakaja ja kasvavan velan varassa toimija, joiden käsityksissä taloudenhoidosta ei ole sijaa edellä mainituille terveille fundamenteille. Kulutuksen, mammo-nan ja helposti saatavissa olevan (vakuudettoman) rahan arvostaminen kurinalaisen (joosefilaisen) talousajattelun sijaan on johtanut monet valtiot, yritykset ja kuluttajat holtittomaan velalla elämiseen ja pankkiirit yhä helpomman lainan myöntämiseen. Entistäkin ajankohtaisemmaksi on tullut Raamatun esittämä kysymys: ”Mitä hyötyä on rahasta tyhmän kä-sissä?” ²⁾

Kautta aikojen markkinataloudessa kysynnän ja tarjonnan laki on mää-rännyt tavaroiden, palveluiden, rahalainojen ja yritysosakkeiden hinnan. Luonnollisella tavalla se on ohjannut kulutusta, riskin hinnoittelua ja velkaantumista. Talouskasvu on perustunut aitoon tuottavuuden kas-vuun, ja huonosti hoidetut yritykset ja rahalaitokset ovat poistuneet markkinoilta. Rahan aika-arvo eli korko on keskuspankkien pienellä korjauksella etsiytynyt kohdalleen säädellen vakautta, lainan hintaa sekä valintaa korko- ja osakesijoitusten välillä. Näin vapaa markkinatalous on vaikuttanut työn tekemiseen, säästäväisyyteen ja tapoihin kartuttaa varallisuutta ”vähin erin kokoamalla”.

Jostakin syystä keskuspankit ryhtyivät 2010-luvulla väkisin ohjailemaan markkinoiden omaa mekanismia. Ne alkoivat ylläpitää keinotekoista talouskasvua tavoilla, jotka ovat ymmärrettäviä vain talouslaman aikana väliaikaisina elvytystoimina. Ostamalla jatkuvasti valtioiden ja yritysten lainapapereita (velkakirjoja) keskuspankit ovat pumpanneet rahaa markkinoille miljardeja euroja. Alentamalla ohjauskorkonsa nollaan ne ovat houkutelleet valtioita, yrityksiä ja yksityisiä yltiöpäiseen lai-nanottoon. Lisätäkseen pakonomaista kulutusta ne ovat kaiken lisäksi kaavailleet suoran tulonsiirron, ”helikopterirahan”, jakamista kriisiajan kotitalouksille. Näin toimiessaan keskuspankit ovat ottaneet niille kuu-lumattoman roolin pohjattoman rikkaana rahanjakajana ja vinouttaneet siten vapaata markkinamekanismia. Tämä muutos on ollut ensimmäi-nen valmistava askel kohti uudenlaista talousjärjestelmää.

Keskuspankkien tapaa manipuloida markkinoita voidaan verrata rahan painamiseen, sillä niiden ei tarvitse hankkia varoja mistään ostoksiaan varten. Keskuspankkien ylläpitämä velkakirjojen kysyntä nostaa keinote-koisesti velkapaperien hintaa ja laskee niiden tuotto-odotusta (korkoa). Velkakirjojen koron laskiessa sijoittajat ovat hakeutuneet tuottavampiin kohteisiin, mm. pörssiosakkeisiin ja riskisempiin yrityslainoihin. Kun samanaikaisesti halpa raha on totuttanut markkinatoimijat yhä run-saampaan velkavivun käyttöön, ovat pörssiosakkeiden hinnat kivunneet todellista arvoaan korkeammiksi ja velkarahan turvin pystyssä pysyvien yritysten määrä voimakkaasti kasvanut. Niinpä pörssi- ja velkakupla on jäänyt odottamaan vain puhkeamistaan ja illuusio keskuspankki-järjestelmästä maailman kaikkivoivana pelastajana särkymistään. Rahan massiivinen luominen ja korkojen alhaalla pitäminen taloudellisen kas-vukauden aikana ovat jo heikentäneet keskuspankkien tehokkuutta tukea taloutta rahoitusmarkkinakriisin puhjetessa. Siihen asti, kun sijoit-tajat uskovat, että keskuspankit voivat luoda yhä lisää rahaa arvo-papereiden ostoon ja velkakirjoihin, pysyvät pörssiosakkeiden arvot yl-häällä. Jos tästä herää epäilys, syntyy pelko ja paniikki.

OECD:n raportin mukaan vuoden 2019 lopussa yritysten rahoitus-lainojen maailmanlaajuinen kanta oli kaikkien aikojen korkein, 12 600 miljardia euroa. Se on kaksinkertainen verrattuna finanssikriisivuoteen 2008. Huolestuttavinta velan kehityksessä on velan laadun jatkuva heikentyminen siten, että yli puolet (51 %) uusista velkakirjoista vuonna 2019 kuului matalimpaan (riskisimpään) BBB-sijoitusluokkaan. Vaikka viimeisen 10 vuoden aikana yritysten pörssikurssit ovat jopa nelin-kertaistuneet (MSCI ACWI-indeksi 4,3; S&P 500-indeksi 4,4), on tosiasia se, että yhä useamman yrityksen kassavirta ei riitä laman aikana edes lainan korkojen maksamiseen. (Yritysmaailman terveydentilaa ei voi siis päätellä suoraan osakkeiden hintaindeksistä.) ³⁾

Pankkien ja yritysten ei-joosefilainen talousajattelu on tarttunut myös yksityisen kuluttajan varainhoitoon. Huolimatta ”seitsemästä liha-vasta vuodesta” eli vakaan taloudellisen hyvinvoinnin jaksosta kasvoi vuonna 2019 esimerkiksi USA:n kotitalouksien velka (asunto-, luotto-kortti-, auto- ja opintolainat) 560 mrd eurolla ennätykselliseen 13 000 mrd euroon. Omassa Suomessammekin kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat enää vain kolmeneljäsosaa kotitalouksien hartioilleen ottamasta velkataakasta. Helposta lainarahasta näyttää tulleen val-tioiden, yritysten ja yksityisten ainoa väline haasteiden ja ongelmien ratkomiseen. Keskuspankkien suosima, perinteiselle vaihdantataloudelle vieras tuhlaileva kulutus on yhdessä ihmisen materialismin ja viimeisten aikojen kyltymättömän rahanahneuden kanssa vanginnut ihmiskunnan historiansa suurimman rahoituskuplan sisälle. ⁴⁾

Viimeisinä päivinä tulee vaikeita aikoja. Ihmiset ovat silloin … rahanahneita (2 TIM 3:1-2).

Ekonomian perusteiden mukaan edellä kuvailtu rahan tarjonnan kasvu, joka ylittää talouskasvun (BKT:n kasvun), johtaa inflaatioon. Tämä seu-raa erityisesti talousajattelusta, joka suosii julkisten alijäämien rahoit-tamista vaihtamalla velkaa tyhjästä luotuun rahaan (monetizing the debt, mechanistic monetarism). Suurten talouskriisien yhteydessä tällaisen toiminnan suurin vaara on hyperinflaation käynnistyminen. Toisaalta ongelmana on myös se, että keskuspankit eivät enää vaurioitta pääse irti rahaelvytyksestä, vaikka ne tunnistavat luomansa 250 biljoonan euron kuplan. Jos ne päättävät palata terveeseen markkinatalouteen ja hidastaa ylläpitämäänsä valheellista talouskasvua, seuraukset ovat ankarat. Jos ne vähentävät rahan määrää markkinoilla ja myyvät hank-kimiaan velkakirjoja, lähtisi korkokanta nopeaan nousuun. "Luova tuho" kaataisi tällöin velkaisimpien valtioiden, yritysten ja yksityisten talouden. Viimeistään silloin kun usko rahajärjestelmään eli käytännössä keskus-pankkien kykyyn ylläpitää valtioittensa valuuttojen arvoa heikkenee, käsissä on todellinen vaara hyperinflaation puhkeamiselle.

Raamattuumme on kirjattu muutamia selviä ennustuksia rahan osto-voiman suuresta heikkenemisestä tulevaisuudessa. Niistä voimme pää-tellä ennen kokemattoman talousahdingon lankeavan kerran koko planeettamme ylle. Se on toinen vaihe täysin uuden talousjärjes-telmän kehittymisessä.

1. Samassa minä näin mustan hevosen. Sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka. Minä kuulin, aivan kuin ääni olisi sanonut: ”Koiniks-mitta vehnää yhdellä denaarilla ja kolme koiniksia ohraa yhdellä denaarilla.” (ILM 6:6; kuvaus hyperinflaation aiheuttamasta säännöstelystä, jossa palkkatulo - ns. perustulo - riittää vain jokapäi-väisen ravintoannoksen ostamiseen.)

2. Kuulkaa nyt, te rikkaat! Itkekää ja valittakaa sitä kurjuutta, joka on teille tulossa. Teidän rikkautenne on mädännyt. Teidän kultanne ja hopeanne on ruostunut. Te olette koonneet aarteita viimeisinä päivinä (JAAK 5:1-3; kuvaus omaisuuserien arvonmene-tyksestä.) ^a)  

3. Kun tavarasi saapuivat meriltä, sinä tyydytit monien kansojen toiveet. Rikkauksiesi ja kauppatavaroittesi runsaudella sinä teit rikkaiksi maan kuninkaat. Nyt olet meren aaltojen hajottamana vetten syvyyksissä. Mukanasi sinne vajosivat kauppatavarasi ja koko väkesi. (HES 27:33-34; kuvaus markkinatalousjärjestelmän haaksi-rikosta, josta lisää sivulla D14 otsikolla Suuri Babylon.)

Onko koronavirusepidemia laukaiseva tekijä syvälle finanssikriisille, joka aloittaa laskeutumisen kohti Raamatun kuvailemaa "mustan hevosen" talous-ahdinkoa? Vain Taivaallinen Isämme tietää tämän aikataulun täsmällisesti. Edelliset talouslamat (Great Depression 1929, Black Mon-day 1987, Early 1990s Recession ja the Financial Crisis 2008) johtuivat rahatalouden omista häiriöistä. Uusin talouspysähdys (the Coronavirus Recession) on erilainen kuin aikaisemmat, sillä se punoutuu yhteen globaalin kulkutaudin kanssa. Lopun ajan eskatologiset synnytystuskat ovat sitä rajumpia, mitä useampi vitsaus (pandemia, talouskriisi, ympä-ristökatastrofi tai sotatila) ihmiskuntaa samanaikaisesti koettelee. Jee-suksen öljymäkiennustukseen (MATT 24:6-8; LUUK 21:9-11) sisältyvää vertauskuvaa käyttäen näyttää siltä, että ihmiskunta on kokemassa syn-nytystä (eli Jeesuksen takaisintuloa ja kaiken ennalleen asettamis-ta) ennakoivia polttoja. Ne tihentyvät ja vahvistuvat päättyen Kris-tuksen valtakunnan tuomaan helpotukseen. (Herran päivän koittami-sesta enemmän sivulla D6 ja seurakunnan ylösotosta sivulla D7.)

Tätä taustaa vasten on realistista nähdä, että kohtaamamme

virushyökkäys on vakava herätyshuuto ihmiselle turvautua kokosydämisesti Jumalan armoon Jeesuksessa

ja irrottautua tulevaisuuden rakentamisesta arvonsa menettävän rahan varaan. Viimeistä "mustan hevosen" aikaansaamaa hyperinflaatiota, pankkisektorin kaatumista tai USA:n talousromahdusta ei voida py-säyttää suunnitelmatalouden keinoin. Valtionjohtajien, pankkiirien ja makrotaloustieteilijöiden ainoaksi ratkaisuksi jää silloin nykyisen mark-kinatalousjärjestelmän hylkääminen ja kolmannen askeleen ottaminen täysin erilaisen talousjärjestelmän toteuttamiseksi osana uutta maail-manjärjestystä NWO.

Se tapahtuu mitä ilmeisimmin levottomassa maailmantilanteessa (jonka olosuhteita on käsitelty sivulla D3), mikä edellyttää totalitaarisia toimia. Valitsemansa moottorin, Antikristuksen, johdolla suuret avainvaltiot (tai talousalueet) neuvottelevat velkojen anteeksiantamismekanis-min ja vielä jäljellä olevien omaisuuserien jakamisen. Kaupankäyntiä kontrolloimaan he asettavat hyvin tarkan valvontajärjestelmän

niin, ettei kukaan voi ostaa eikä myydä paitsi se, jossa on merkki: pedon (eli Antikristuksen) nimi tai sen nimen luku (ILM 13:17; 17:12-13).

Kuinka pitkälle Kristuksen seurakunta on näkemässä tätä antikristillisen arvomaailman ja laittomuuden valtaannousua? Kuinka kauan seurakun-nan koetuksen aika maailmassa kestää? Näihinkin kysymyksiin vain Jumalallamme on tarkka vastaus. (Seurakunnan varjeltumisesta ahdin-gon aikana voit lukea sivulta D5 ja seurakunnan ylösotosta sivulta D7.) Viimeisten aikojen koetuksen keskellä Hänen lapsiaan lohduttavat Jee-suksen sanat:

Älköön teidän sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan, us-kokaa myös Minuun. Vaikka Minä menenkin valmistamaan teille sijaa, tulen Minä takaisin ja otan teidät luokseni, että tekin olisitte siellä, missä Minä olen. Tämän Minä olen puhunut, että teillä olisi Minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus, mutta olkaa rohkeat: Minä olen voittanut maailman. (JOH 14:1-3; 16:33)