D 19  JUMALAN TOINEN SUUNNITELMA  26.5.2022

 

 

a)  "Armotalous, jonka Hän oli suunnitellut"                      (EFES 1:10)

 

Kaikkivaltiaan Luojan maapalloa ja ihmiskuntaa varten laati-maan ensimmäiseen suunnitelmaan olemme perehtyneet jo sivulla A1.1. Jumala siunasi luomansa ihmisen Maa-planeetan hallitsijaksi varustaen hänet tehtävään soveltuvilla kyvykkyyk-sillä. Muihin luotuihin verrattuna ainutlaatuiset henkiset omi-naisuudet ja sisimpään asetettu iankaikkinen henki heijastivat Jumalan kuvaa ihmisessä. Alkuperäisen suunnitelman mu-kaan ihmisen tehtävänä oli pitää luomakunnasta huolta yh-teistyössä ja kuuliaisuussuhteessa Luojansa kanssa (1 MOOS 2:15-17).

 

Luomakunnan korkeimpina entiteetteinä enkeleiden ja ihmi-sen asemaan oli liitetty aivan erityinen ominaisuus: vapaus ja vastuu yhteyden vaalimisessa Jumalan kanssa. Ihmisen osalta tuo yhteys oli sidottu yhden ainoan ohjeen, käskysanan, noudattamiseen, jonka rikkomisesta Jumala etu-käteen varoitti:

Ja Herra Jumala antoi ihmiselle tämän käskyn: "Syö va-paasti kaikista muista puutarhan puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, sinä totisesti kuolet." (1 MOOS 2:16-17)

 

Jo ennen maailman luomista Jumala tiesi, ettei tämä varoitus tulisi riittämään, ja ettei Hänen hyvä aikomuksensa ihmisen suhteen pääsisi alkuperäisellä tavalla toteutumaan. Nähdes-sään kuinka luomakunnan yhteys rikkoutui enkelien kapi-nassa ja ihminen kääntymisessä syntiin ja pahuuteen, Jumala tuli niin murheelliseksi, että jopa katui ihmisen luomista (1 MOOS 6:5-6).

 

Ihmisrakkaus on kuitenkin osa Luojamme ikuista olemusta. Hänen kiihkeä halunsa päästä yhteyteen ihmiseen asetta-mansa iankaikkisen hengen kanssa ei kadonnut ihmissuvun syntiinlankeemuksessa (SAARN 3:11; JOB 32:8; JAAK 4:5; JOH 3:16). Sen vuoksi Hänellä jo ennen maailman perus-tamista olivat valmiina myös toimenpiteet ihmisen pelasta-miseksi ulos hengellisen ja iankaikkisen kuoleman alen-nustilasta (EFES 1:4-7,11; 2 KOR 5:19; TIIT 3:4-5; ROOM 16: 25-26; APT 2:23-24).

 

Suunnitelmansa Hän toteutti Pojassaan Jeesuksessa:

Siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meille, että Jumala lähetti ainutsyntyisen Poikansa, että me eläisimme Hänen kauttaan. Siinä on rakkaus, että Hän on lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi (1 JOH 4:9-10).

 

Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille. Jeesus antoi itsensä meidän puolestamme lunas-taakseen meidät kaikesta laittomuudesta (TIIT 2:11, 14). Hän on meidän syntiemme sovitus, eikä vain meidän vaan myös koko maailman (1 JOH 2:2).

 

Kaiken sen uudelleen yhdistämistä ja sovittamista Kris-tuksessa, mikä on taivaissa ja maan päällä, Raamattu ni-mittää armotaloudeksi (EFES 1:10; KOL 1:16,19-20). Se päättyy aikojen lopussa koko luomakunnan kohdalleen asettamiseen (APT 3:21).

 

Oikeastaan Raamattumme ainoa tarkoitus on kertoa tämän ihmeellisen toisen suunnitelman etenemisestä ja toteu-tumisesta ihmiskunnan keskellä. Kautta vuosituhannet kes-tänyt valmistelutyö tähtäsi ihmisen lunastamiseen Kris-tuksessa. Nyt jokainen Jeesukseen uskossa turvautuva pääsee vapaaksi sekä syntien tähden ansaitsemastaan rangaistuksesta että langenneelta Aadamilta perimänsä syn-tisen luonnon hallintavallasta (ROOM 8:8-9). Hänet puetaan Kristuksen puhtauteen ja hänen yhteytensä Jumalan kanssa eheytyy, kuten sivulla A1.4 on kerrottu.

 

Suurin osa Jumalan toisen suunnitelman kymmenestä alle kirjatusta vaiheesta on toteutunut: 

 

1. Jeesuksen lupautuminen pelastussuunnitelman täyttäjäksi (PS 40:7-9; HEPR 10:5-7; 5 MOOS 18:17-19; EFES 1:4-5; MATT 26:42)

 

2. Syntiinlankeamisen jälkeen ihmiselle pahuuden hillitsemiseksi asetetut rajoitukset (1 MOOS 3:16-19,22-24; 6:3,13,17-19; 11:6-9; PS 90:3-12; APT 17: 26-27,30-31)

 

3. Yhden kansan ja maantieteellisen alueen valit-seminen Jeesuksen sovitustyön tapahtumapaikak-si (1 MOOS 12:1-7; 15:18-21; 35:10-12; 46:2-4; 2 MOOS 3:6-10; 19:5-6; 4 MOOS 33:50-54; 5 MOOS 7:6; JOOS 14:5; LUUK 1:54-55,68-75)

 

4. Israelin kansan säilymisen turvaaminen laki-liiton avulla (2 MOOS 34:10-17; 3 MOOS 26:3-46; 5 MOOS 11:8-25; 28:1-14)

 

5. Lukuisat valmistavat ennustukset ja esikuvat tulevasta Messiaasta ja Hänen tehtävästään (1 MOOS 3:15; 5 MOOS 18:17-19; PS 2:6-9; JES 9:5-6; 53:2-12; DAN 7:13-14; MATT 1:22-23; APT 3:18;21-26; 1 PIET 1:10-11).

 

6. Jeesuksen äidin ja kasvuympäristön valitsemi-nen. Jumalan Pojan syntyminen ihmiseksi (JES 7: 14; LUUK 1:26-33; MATT 1:18-25; 2:19-23; FIL 2:6-8)

 

7. Jeesuksen voiteleminen tehtäväänsä ja ensim-mäisten opetuslasten valitseminen (JES 61:1-3; MATT 3:13-17; 4:12-25; APT 10:38)

 

8. Jeesuksen joutuminen juutalaisten hylkäämäk-si, sovituskuolema ja ylösnousemus. Evankeliumin julistaminen kaikille panoille (JOH 1:11-12; 19:4-16; MARK 16:1-7; APT 2:23-24; 3:13-15; 10:39-43; APT 11:18; 14:27; 28:27-28; ROOM 14:7-12; GAL 3: 14; MATT 24:14)

 

9. Kristuksen seurakunnan ylösotto keskellä ah-distavaa aikaa. Israelin kääntyminen Messiaansa puoleen ja pelastuminen aikojen lopulla (Olemme käsitelleet aihetta jo sivuilla Herran päivän tapahtu-matSeurakunnan ylösotto ja Viimeinen pasuuna.)

 

10. Pahan kukistaminen, Jeesuksen Kuninkuus ja 1000-vuotinen rauhanvaltakunta. Uusi Taivas ja uusi Maa. Jumala ja ihminen yhdessä. (Aihetta kä-sitelty jo sivulla Herran päivän tapahtumat.)

 

Tästä kaiken ennalleen palauttavasta armotaloudesta on to-teutumatta kaksi viimeistä vaihetta sekä vaiheen 8 loppuosa. Jumala ei viivytä suunnitelmansa saattamista päätökseen, vaan Hän on pitkämielinen luotujaan kohtaan:

Hän ei näet tahdo, että kukaan joutuu kadotukseen, vaan että kaikki kääntyisivät (2 PIET 3:9).

 

Ihmiskunnan viime vuosien koetukset ovat olleet seuraa-muksiltaan laajat. Luontoa koskettavat ääri-ilmiöt, korona-pandemia, sota Euroopassa ja edessä oleva talouslama muis-tuttavat VT:n vitsauksia (maanjäristystä, ruttoa, miekkaa ja nälkää), jotka aika ajoin ovat pudistelleet kansakuntia (1 KUN 8:37-40; JES 29:6; ILM 6:3-8). Ne osoittavat, että elämme yhä vielä vanhassa kirotussa maassa, kannamme pahuutta sisimmässämme eikä inhimillinen älymme ole kyennyt rat-kaisemaan kaikkia ongelmiamme. Sallimalla koetusten las-keutua kansojen elämään Jumala taivuttelee ihmistä puoleensa, kääntymään pois synneistään ja epäju-malistaan. Kaikin keinoin Hän kutsuu meitä hyväksymään ja vastaanottamaan edellä kuvatun suunnitelmansa Kristukses-sa.

 

Erityisesti Jumala on historian aikana sallinut koetusten ra-vistella omaa kansaansa Israelia:

Sillä katso, Minä käsken ravistella Israelin heimoa kaikkien kansojen seassa, niin kuin seulalla ravistellaan (AAM 9:9).

Aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta. Mutta jos se alkaa meistä, mikä onkaan niiden loppu, jotka eivät tottele Jumalan evankeliumia (1 PIET 4:17).

 

Myös seurakuntamorsianta puhdistetaan ja valmistetaan Kris-tuksen hääjuhlaa varten, mistä voit luea tarkemmin täältä. Herran Jeesuksen seuraajat ovat kulkemassa kaikesta epä-olennaisesta riisuvan ajanjakson läpi. Jeesus itse, Hänen sanansa ja yhteys seurakuntaruumiiseen tulevat olemassa-olomme keskipisteiksi ja elämämme voimanlähteiksi, niin kuin alkuseurakunnassa. Samanaikaisesti seurakunta saa olla vas-taanottamassa ja tukemassa ahdistuksen ajan kevätsade-herätyksessä Jeesuksen luokse saapuvia lähimmäisiä:

 

Olkaa kärsivällisiä, veljet, Herran tuloon asti. Katsokaa, kuinka maamies odottaa maan kallista hedelmää ja on kärsivällinen, kunnes maa on saanut syyssateen ja kevät-sateen. Olkaa tekin kärsivällisiä, vahvistakaa sydämenne, sillä Herra tulo on lähellä (JAAK 4:7-8).

Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennen kuin tulee Herran päivä, suuri ja loistava. Ja on tapahtuva, etää jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pe-lastuu (APT 2:20-21).  

 

 

 

 

b)  "Hän on suunnitelmansa mukaan kutsunut"                 (ROOM 8:28)

 

Sinä loit minut sisintäni myöten, Sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani. Kaikki päivät oli luotu ja kirjoitettu Sinun kirjaasi, ennen kuin ainoakaan niistä oli tullut (PS 139:13,16).

 

Ne, jotka Hän on ennalta tuntenut, Hän on myös ennalta määrännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi (ROOM 8:29).

 

Jo ennen maailman perustamista Hän valitsi meidät Kristuksessa olemaan pyhiä ja nuhteettomia Hänen edes-sään (EFES 1:3-4).

 

Ihmeelliseltä tuntuu ajatella, että Jumala ei ainoastaan val-mistanut meistä kustakin omanlaistamme persoonaa, vaan Hän ennalta näki myös jokaisen päivämme. Niinpä Hän jo ennen maailman perustamista tunsi tarkoin kaikki uudes-tisyntyvät lapsensa. Kaikkien niiden elämää ja iankaikkisuutta varten, joiden hän tiesi vastaanottavan pelastuksen Kris-tuksessa, hän etukäteen laati ainutlaatuisen suunnitel-man: Hän määräsi heidät Poikansa kuvan kaltaisiksi (ROOM 8:29).

 

Ennalta määrääminen ei tarkoita sitä, että Jumala olisi etu-käteen valinnut osan luoduistaan pelastukseen ja osan kado-tukseen. Hän tahtoisi kaikkien ihmisten pelastuvan (1 TIM 2:4). Sen vuoksi pelastuksen sanomaa Jeesuksesta juliste-taan kaikille kansoille uskon kuuliaisuuden aikaansaamiseksi (ROOM 16: 25-26; MATT 24:14; TIIT 2:11). Jumala ilmaisee itsensä, vetää puoleensa ja kutsuu monin tavoin luokseen, mutta monet kieltäytyvät tulemasta (MATT 11:28; 22:3,8-10; JOH 6:44; ROOM 1:19-20; APT 14:16-17). Tietäessään etukäteen kaikkien niiden ihmisten nimet, jotka evankeliu-min kuullessaan haluavat uskossa turvautua Jeesuksen lunastusansioon, Jumala jo maailmaa perustaessaan merkitsi heidät Karitsan elämänkirjaan (ILM 13:8; APT 13:48). Heidät Isä valitsi Pojalleen (JOH 10:25-29; MATT 22:14). Heille Hän määräsi suunnitelman, jossa langennut ihminen muutetaan kohti Kristuksen kaltaisuutta:

 

Ne, jotka Hän on ennalta tuntenut, Hän on myös ennalta määrännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi (ROOM 8:29).

 

Roomalaiskirjeessään Paavali esittää tiivistetysti vaiheet, joi-den kautta Jumala muuttaa nämä "ennalta tuntemansa" Poikansa kuvan kaltaisiksi. "Etukäteen määrääminen" sisältää a) kutsumisen, b) vanhurskauttamisen ja c) kirkastamisen:

 

Mutta ne, jotka Hän on ennalta määrännyt, Hän on myös kutsunut, ja ne, jotka Hän on kutsunut, Hän on myös vanhurskauttanut. Ja ne, jotka Hän on vanhurskauttanut, Hän on myös kirkastanut. (ROOM 8:30)

 

a) Pelastumisen yhteydessä jokainen uskova saa Jumalan suunnitelman ja armon mukaisen pyhän kutsun kristusruu-miin jäseneksi, perilliseksi Jumalan perheeseen, seurakunnan palvelijaksi ja eläväksi kiveksi Jumalan temppeliin Hengessä (1 KOR 12:13,18; EFES 1:5,11; 2:19-22; 1 PIET 2:5,9). Ju-malan voimasta aluksi idullaan oleva kutsumuksemme vah-vistuu ja kypsyy armolahjoineen täyteen käyttökelpoisuuteen Kristuksessa (ROOM 11:29; 1 PIET 4:10-11; 2 PIET 1:3,10).

 

Hän on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsulla, ei meidän tekojemme vaan oman suunnitelmansa ja armonsa mukaan, jonka Hän antoi meille Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja (2 TIM 1:9-10).

 

Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa, niiden, jotka Hän on suunnitelmansa mukaan kutsunut (ROOM 8:28).

 

b) Kutsutut ovat myös vanhurskautettuja Kristuksessa (ROOM 3:22-26). Jeesuksen vanhurskauteen puettuina ase-mamme Jumalan edessä muuttui täydellisesti. Tällä sivustolla olemme aikaisemmin käsitelleet lahjaksi saamamme vanhurs-kauden kahta puolta: uskonvanhurskautta  ja  elämän van-hurskautta. Jumalan iankaikkinen suunnitelma, jossa Hän määräsi lapsensa Poikansa kuvan kaltaisiksi, alkaa toteutua jo ajallisessa elämässä maan päällä. Se ilmenee hyvänä he-delmänä, jota Raamattu nimittää vanhurskauden hedelmäksi   ja  hengen hedelmäksi. Salaisuus on siinä, että kutsutut ja vanhurskautetut ovat päässeet osallisiksi Kristuksen Hen-gestä, joka jatkuvasti tekee heissä pyhittävää työtä Jumalan päämäärän toteutumiseksi (GAL 5:22-23; 2 TESS 2:13; HEPR 12:10-11).  

 

Jo ennen maailman perustamista Hän valitsi meidät Kris-tuksessa olemaan pyhiä ja nuhteettomia Hänen edessään (EFES 1:4).

 

Eihän Jumala ole kutsunut meitä saastaisuuteen vaan pyhitykseen (1 TESS 4:7).

Olkaa niin kuin kuuliaiset lapset älkääkä mukautuko nii-den himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana elitte. Tulkaa sen sijaan kaikessa vaelluksessanne pyhiksi, niin kuin teidän kutsujannekin on pyhä (1 PIET 1:14-15).

 

c) Ne, jotka Jumala on kutsunut muuttumaan Poikansa kuvan kaltaisiksi, ja jotka Hän on vanhurskauttanut, ne Hän on myös kirkastanut. Muuttumisestamme "kirkkaudesta kirk-kauteen" olen aikaisemmin opettanut täällä. Se ihmeellinen kirkkaus, joka yhdistää Isän, Pojan ja Pyhyyden Hengen, vaikuttaa sisäisesti kaikissa Jeesuksen seuraajissa jo nyt, mutta täydellisesti - ja myös fyysisenä olotilana - olemme kirkastettuja vasta Jumalan valtakunnassa (JOH 17:22,24; 1 JOH 3:2). 

 

Juuri siihen Hän kutsui teidät meidän evankeliumimme kautta, että te omistatte Herramme Jeesuksen Kris-tuksen kirkkauden (2 TESS 2:14).

 

Meidän yhteiskuntamme on taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi. Hän muuttaa meidän alennustilassa olevan ruumiimme kirk-kautensa ruumiin kaltaiseksi (FIL 3:20-21).

 

Kaiken armon Jumala on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa Jeesuksessa (1 PIET 5:10).